lauantai 3. helmikuuta 2018

Kakstuhattakahdeksantoista luvulla!

Kattotahan osaankokaan tuottaa enää tekstiä. 

- Jaa, että mitäs sitä näinä vuosina on hajateltu? No kaikkeahan sitä.
Olen usein, todella usein haaveillut palaavani tälle lupaavalle kirjailijan uralleni tänne raapustelemaan, mutta lieneekö aikataulu organisointini paikka & aika yhteenmätsäys ollut hyvä syy antaa aikaa hajatusten tekeentymiselle ja ulossuodattamiselle kadonneiden asioiden tietokantaan.


Käydään nyt hieman pintapuolisesti asioita raapien lävitte:

- Sama työ, virheitä ja virheitä. Paljon siis oppeja tarjolla joista referoin ammattitaitoani. ;)

- Juuri mulle sopiva kumppani, jonka kanssa on tullut opeteltua yhteiselämästä ja elämästä ylipäätänsä ihan nextillä levelillä. Enkä sano tätä siirapit suupielistä valuen. En luota siirappisiin tarinoihin joissa kaikki on vain sydänsadetta ja poutapäiviä. -jos näin sanotaan olevan, osapuolten henkilökohtainen yksityinen kanta olisi tarkistettava tai sitte on todella tyylikkäät kulissit valettu.

- Naperosta on kasvanut viittävaille teini. Loistava pentu, aivan niin kuin ois ite tehty. Heh, heh. Mutta tosiaan rikkauttahan on monet kasvattajat joilla on jalat maassa.-Joista tänään tapasemminkin ohimennen lapsukaisen lapsuuden hoitotädin. Hieno hetki lapselle ja hoitotädille vuosien jälkeen. :)

- Itsenäisyyspäivänä vuotta 2017 syntyi viimein kummityttöni. En ole omasta mielestäni luontaisimmillani lasten kanssa. En halua muuttaa äänen sävyäni leperteleväksi ja puhua pehmoisia. Mutta sen tiedän että ihmisen lapsuus ja nuoruus on tärkeintä aikaa ja on hienoa että saan itse olla mukana tukemassa kummityttöni elämässä. ...vaikkakin tälläisenä tönkkönä minänä.

- Kotia on muutettu viimeksi kolme ja puoli vuotta sitten.
- Viimeinen kaatokänni oli kesällä 17' Tyhmyys lähti lapasesta. Opin ihan oikeesti jotain!
- Viimeinen tupakka: viikko ja 2 pv sitten
- Viimeinen tiukka palaute: päivä sitten. Pahoittelen suorasanaisuuttani, palautteen saaja pisti pehmoiseen kohtaani. ...aiheesta.
- Viimeisin tekemäni työ: eilen
- Todo -listan pituus: ehkä n. 100m 10pt kirjaimilla.

... Mut mut hei hetkonen! VIIMEINEN TUPAKKA!
No onhan se oikeasti iso asia; luulitko jo hetken että ohittaisin sen ranskalaisviivaisella listalla tekemättä moisesta numeroa. No enhän toki! 

Eihän se ihan pikku projekti ollut. Toki aina mietin mielessäni, jotta viimeinen poltetaan sitten, kun viimein lopetetaan. Toki lieneekö tässä kohtaa hyvä vielä lesotella tällaisiä. Viikko ja x-määrä päiviä vasta takana. Ja kyllä tekee mieli tupakkaa, ei maun eikä nikotiini pikotuksen takia, vaan tauottajana sekä pakokeinona tilanteisiin, jossa haluisi hieman antaa aivoille aikaa ajatella. Nyt niitä ei ole ja kyllä silmät laajenee ja ärräpää lentää. Tänään rohkenin pohtia viimeistä askiani, uutta kalenteriani täyttäessäni, jotta jokainen rööki siitä jo maistui passs... pahalle ja jokaista polttaessani odotin mielenkiinnolla sitä viimeistä tupakkia. Mahtavaa on myös se, että ainoa välttämätön syy käydä kaupassa on ruuan hankinta. Ei riippuvuus.
Jokatapauksessa tähänkin tempaisuun sain tukea ja vauhtia kumppaniltani, mutta hänelle sitä en kyllä myönnä. En! Kiitos myös hänen kirja suositustaan: "Allen Carr - Stumppaa tähän!".
...ja Kiitos Allen Carr:lle.

Seuraava pyöreä luku häämöttää parin kuukauden päässä. Ja kyllä; olen innoissani!
Vuosi sitten tuli kiire kasvamiselle. Mennyt vuosi onkin ollut semmoista kasvamista ja kasvukipuiluakin, vuosien oppien tiivistämistä yhdeksi paketiksi.
Nyt oloni on kuin 15 vuotiaalla minällä, toki hieman jalostuneella katsomuksella höystettynä. ;)

Mihin tämä tästä vielä suuntautuu, tulkoon nähtäväksi!
Ja onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa ottaa takapakkiakin! :D






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti