Jeah.
Maanantai mahkuja täynnä, sekä tylyä viisautta, jota kumpuaa ajatusten välistä ja pusertuu juuri ennen ulostuloa muistikammion myllerrykseen ja pirstoutuu sinne. Toisinaan tilanne on toivoton, nimittäin muistini kanssa. Tai hajamielisyydeksi tuota voisi kutsua. Milloin on puhelin kateissa, avaimet, kukkaro tai ihan mitä vain, mikä oli viis sekunttia sitten käsissä. Toki varmasti monille oikeastaan tuttua. ...Nytkin jo ehdin unohtaa mitä muuta olin kirjoittamassa. Jokin pääni sisällä sanoo, että vastaus löytyisi keittiöstä. No sillä aikaa kun muistelen niin pohdin sitä, kuinka kuitenkin jotkin numerosarjat jäävät helposti mieleeni jämäkästi ja pysyy siellä vuosienkin päähän. Onko kyse sitte tosiaan vain siitä, että sen mitä haluaa tosissaan ja tiedostaen muistaa jää mieleen?
Vloppuna, kun tein miniseikkailu reissun naapurustoni kiemuroihin, kirjakaupan hyllyjen välissä näppiini osui kirja nimeltään "Kaiken muistamisen taito". Kuulosti mielenkiintoiselta, mutta keskittymiskykyni oli ankea keskittyäkseni sisälmyksiin syvemmin, joten jääköön ko. kirja vielä mysteeriksi. Toki ehkä sen verran silmäilin, että epäilykseni heräsi, että voisiko muistamisessa olla kyse asioiden yhdistelemisestä? Yhdistät vaikka maidon ostamisen tiiliseinään ja kun olet kaupassa, niin mieleesi/silmillesi pöllähtää tiiliseinä ja kas muistat maidon?
Oikeastaan joskus pohtiessani syvästi jotain mutkikasta ajatus -yhdistelmää, niin mieleni alkaa esittää kuvia paikoista, alkaa kiertää jotain kuviota tietystä paikasta huomaamattani. Sitten yleensä kierto loppuu siihen, kun alan keskittymään siihen paikkaan, missä mieleni kuviot ovat ja jään hämmenyksissäni pohtimaan: Miksi juuri se paikka? Tavallaan kaksi keroksista ajattelua. Usein miten viilletän varhaislapsuuteni kotiin ja sieltä jotain paikkaa rupean kiertämään tai tutkiskelemaan. On myös muita paikkoja joihin tulee liidettyä, mutta tästä asiaa käydessäni läpi tuo paikka tulee kirkkaiten mieleeni. Voisiko kyse olla sitten siitä, että niissä paikoissa on kätkettynä itselleni jotain pohdinnoistani samankaltaisia fiiliksiä herättäviä tunteita, jotka aktivoituvat käydessäni samanlaisia asioiden yhdistämisen prosessseja läpi kuin silloin joskus niissä paikoissa oon ehkä käynyt? Kirjaimellisia muistikuvia siis ehkä.
Noniin kävin nyt sitten kuitenkin katsomassa keittiöstäni sitä kadonnutta vastausta; ja jos Meksikolainen Lasagnette on vastaus, niin aika hakoteilla muistini viilettää. Mutta muuten oli hyvän makuista. Suosittelen ;) Tai en, koska rakastamani tuotteet yleensä poistuu markkinoilta alta aikayksikön ja sitten jään vain kuolaamaan perään ja aika pyyhkii kaipauksen kyyneleet poskiltani, jos satun MUISTAMAAN tirauttaan moisia. Noniin.
...jaa niin otsikko.
Otsikolla on kyllä matalan syvällinenkin tarkoitusperänsä, nimittäin inside, joka syöpyi eräästä löllöhuumorivideosta intternetistä. Tämän miellesyöpymäni toin esille niinkin vakavassa tilanteessa, kun pohdin olenkohan dominoiva mutsi. Kuppilat kuntoon sarjassa tuotiin esille ravintoloitsijan äiti, joka oli dominoiva ja tämähän herätti huomioni ja tulin pohtineeksi ääneen tätä eräänä suhtnormaalina iltana, kun nuoremman serkkuni ja poikani kanssa vietimme piirrustelu iltaa. Toin ajatukseni julki ja koska mihinkään järkevään tulokseen ei kuitenkaan päästy, kääntyi tilanne hokemaan DominoDominoDomino. Tämähän olin 6,5 vuotiaankin mielestä niin hupaisa asia, että jos ei syvällisestä pohdinnasta käteen jäänyt, niin jäipähän ainakin inside, joka molempien suusta myös ryöppysi sattumalta yhtäaikaa tässä yhtenä iltana keksihyllyillä kollatessamme. Voi sitä samankaltaisuuden tunnetta ja naururepeämis ryöppyä. :D
***
Olen oppinut tässä jonkunlaisen matkani varrella myös sen, että jokainen asia tapahtuu juuri sillä hetkellä kun sen pitää tapahtua. Vaikka se ois kuinka myöhään tai aikaisemmin, se tapahtuu juuri sillä hetkellä, kun sen on tarkoitus on tapahtua. Se tarkoitusperä on ehkä hämärissä, ja ehkä se ei koskaan selviä, mutta jos tilanne ois ollut toisin, niin jokin toinen asia olisi mennyt toisin ja jotain ehkä olisi jäänyt tapahtumatta. ...mutta vaikka tämmöinen asia tuolla mielenpäällä, on niin kyllä kiireessä sitä tulee meuhkattua niille punaisille valoille herkästi ja annettua pinnan kireentyä. Ehkä se on vain hyvä syy päästää vähä Höy-yyryjä.
Joka tapauksessa viime viikonloppuni oli monien yhteensattumien summa ja ehkä jossain kohtaa juuri niin sekunnilleen ajoituksen sattumaa, että ei voi kuin positiivisesti olla hämmästynyt asiasta.
No mutta nyt en kuitenkaan enää muista enenpää.
Joten hyvää päiväsaikaa mikä nyt ikinä onkaan.
Siirryn tästä muistelemaan seruaavaa siirtoani. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti